Jabran tuoreen tutkimuksen mukaan työympäristön äänisaaste ja taustamelu vaikuttavat negatiivisesti työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Melu oli kolmanneksi yleisin stressitekijä työpaikalla. Kyselytutkimukseen vastasi 2000 tietotyöntekijää Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa.
Työympäristön melutasoilla on merkittävä vaikutus työntekijöiden mielenterveyteen. Hiljaisia tiloja ja äänensäätelyn mahdollisuuksia tarjoava työpaikka ei ole ylellisyys; se on strateginen voimavara, joka voi vaikuttaa kasvaneen työn tuottavuuden lisäksi työntekijöiden sitoutumiseen työhönsä ja työpaikkaansa.
Melun merkitys stressitekijänä tietotyöläisille on lähes yhtä suuri kuin suuri työkuorma ja huono viestintä. Jopa 47 % työntekijöistä koki sen aiheuttavan stressiä.
– Toimistoympäristössä on usein avotoimistojen melua, varsinkin kun moni pitää palaveria omalta työpisteeltään, liikkuu tai keskustelee kollegoidensa kanssa. Kotitoimistolla taas on helposti paikalla toinen etätyöläinen, lapsia ja lemmikkieläimiä. Hybridityössä esimerkiksi kahvilassa tai junassa taustamelu on myös todellinen ongelma, kertoo Jabran Channel Marketing Manager Jonna Melo da Silva.
Erilaiset melutyypit vaikuttavat työntekijöihin eri tavoin. Keskittymistä laskevasti ja stressiä kasvattavasti vaikuttaa eniten klassinen poraus tai rakennustyömaa. Yksittäisinä keskittymistä haittaavina taustamelun tyyppeinä merkittävimpiä ovat kokouksiin osallistuminen ilman kuulokkeita ja toimistolla puhuminen. Heikko äänenlaatu puolestaan vaikuttaa erityisesti stressitasojen nousuun.
Melu laskee niin vireystilaa kuin motivaatiota
Melun vaikutus stressiin ja väsymykseen näkyy paitsi koetussa vireystilassa, sillä on myös vaikutus motivaatioon:
- 74 % työntekijöistä ilmoitti, että työskentely meluisassa ympäristössä tekee heidät henkisesti väsyneiksi.
- 63 % kertoi fyysisestä väsymyksestä meluisassa ympäristössä.
- 63 % sanoi, että on vaikea tuntea intohimoa työtään kohtaan meluisassa ympäristössä.
– Moni yritys yrittää houkutella työntekijöitään takaisin toimistolle, mutta toimistolle tulon hyödyt hävitään, jos infra ei tue työskentelyä. Keskittymistä vaativaan työhön tulee olla mahdollisuus joko teknologian tai hiljaisten tilojen kautta. On jokaisen yrityksen edun mukaista, että ihmisillä ei ole esteitä tehdä tehokkaasti töitä, Melo da Silva painottaa.
Kaksi tapaa siivota työympäristön melusaastetta
Työntekijät välttelevät melua pääasiassa kahdella eri tavalla: välttelemällä meluisia tiloja tai teknologian avulla.
Jos työpaikalla on tarjolla hiljaisia työskentelytiloja, työntekijät työskentelevät niissä keskittyäkseen. Melun välttely on saanut monen työntekijän myös tekemään kotitoimistolta keskittymistä vaativia töitä. Mahdollisuus työskennellä etänä tai valita työn tekemisen paikka vähentää meluhaittoja ja lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja hyvinvointia.
Meluongelmaa voi ratkoa myös teknologian avulla. Lähes kolmannes vastaajista kertoi käyttävänsä melua vaimentavia kuulokkeita, ja lähes yhtä moni käytti kuulokkeita musiikin kuunteluun keskittyäkseen.
Heikkolaatuiset kuulokkeet yhtä haitallisia kuin taustamelu
Laadukkaiden kuulokkeiden ja muiden audioteknologioiden käyttö auttaa parantamaan kommunikaatiota, vähentämään stressiä ja parantamaan työtehoa.
Huono äänenlaatu videopalavereissa puolestaan lisää stressiä ja vaikeuttaa yhteistyötä. Heikko äänenlaatu näkyy esimerkiksi äänen särkymisenä ja taustameluna. Yli puolet vastaajista koki heikon äänenlaadun vaikuttavan stressitason nousuun, heikentyneeseen keskittymiseen ja vireystilan laskuun.
– Edelleen moni työskentelee musiikin kuunteluun tarkoitetuilla kuulokkeilla. Kaiutin toimii, mutta mikrofonia ei ole suunniteltu poimimaan puheääntä. Työkäyttöön tarkoitetuissa kuulokkeissa on panostettu erityisesti mikrofoniteknologiaan: se poimii samalla sekä puheäänen että blokkaa taustamelun, Melo da Silva kertoo.
– ANC-teknologia auttaa keskittymään oman ympäristön hälyn vähentämisen avulla. Ammattikäyttöön tarkoitetuilla kuulokkeilla voit siis vaikuttaa niin omaan kuin muidenkin keskittymiseen, hän jatkaa.
Tutkimuksesta
Tutkimusaineisto on kerätty kyselytutkimuksena, joka toteutettiin Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa keväällä 2024. Kyselyyn osallistui yhteensä 2 000 tietotyöntekijää (500 vastaajaa kustakin maasta). Tietotyöntekijät määriteltiin työntekijöiksi, jotka työskentelevät suurimmaksi osaksi tietokoneella ja osallistuvat vähintään muutaman kerran kuukaudessa verkkokokouksiin.
Otanta kattoi eri sukupolvia:
Z-sukupolvi (18–27 vuotta),
Millenniaalit (28–43 vuotta),
X-sukupolvi (44–59 vuotta), sekä
Baby Boomers (60–65 vuotta)
